Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät ovat sitä mieltä, että
kopiointikiellot ja ohjelmistopatentit hidastavat kehitystä.
Teksti on alunperin julkaistu MikroPC-lehden numerossa 11/2000, 10.8.2000.
Vapaiden ohjelmistojen kehittäjät ovat sitä mieltä, että
kopiointikiellot ja ohjelmistopatentit hidastavat kehitystä.
MikroPC (Bordeaux)
Libre Software Meeting oli nelipäiväinen konferenssin ja tapaamisen risteytys. Tavoite oli jakaa tietoa ja kerätä yhteen ihmisiä vapaaehtoisvoimiin perustuvista ohjelmistoprojekteista ympäri maailmaa. Asiasisällöltään tekninen ja ilmapiiriltään epäkaupallinen tapahtuma kokosi heinäkuun alussa 250 ohjelmistokehittäjää ja innokasta harrastajaa Bordeaux'n yliopiston tiloihin.
Tapahtuman nimessä esiintyvä ranskan sana "libre" - vapaa - oli valittu harkiten. Englannin termi "free software" käännetään usein ilmaisohjelmaksi, vaikka esimerkiksi Linuxin käyttämän GPL-lisenssin perimmäinen tarkoitus on taata vapaus käyttää ja muokata ohjelmaa haluamallaan tavalla.
Idealismi näkyi myös toteutuksessa: esitykset eivät olleet yritysten mainospuheita ja sponsorituki oli hankittu pääosin julkisyhteisöiltä. Tapahtuman pääjärjestäjä oli paikallinen Linux-käyttäjien yhdistys ABUL.
Konferenssi koostui reilusta kymmenestä teemasta, jotka sisälsivät esityksiä, keskusteluita ja työntekoa. Monet osallistujat vaelsivat salista toiseen poimien esitysten parhaita paloja ja kiinnostavimmat keskustelut käytiin tauoilla ja iltaisin kaupungin ravintoloissa.
Suurin osa puheista käsitteli jotain yksittäistä projektia tai ohjelman rakennetta ja toimintaa teknisestä näkökulmasta. Kaupalliset näkökohdat eivät juuri olleet esillä, mutta lakikysymykset muodostivat oman varsin vilkkaan kokonaisuutensa. Aiheen kiinnostavin osuus oli Free Software Foundationin perustajan Richard Stallmanin puhe tekijänoikeuslakien oikeutuksesta ja vaikutuksista yhteiskuntaan.
Stallman muistutti, että tekijänoikeuslakien alkuperäinen idea on edistää yleistä kehitystä. "Etiikan perusteet eivät muutu, mutta teknologian kehitys muuttaa ratkaisujen seurauksia."
Erityisesti yksityisen kopioinnin kieltäminen rajoittaa vapautta. Teoksen tyypistä riippuen tietyt kaupallisen kopioinnin rajoitukset voivat olla hyväksyttäviä, ei kuitenkaan tietokoneohjelmien osalta. Lisäksi tekijänoikeuden pitäisi olla voimassa selvästi nykyistä lyhyemmän ajan, ehkä kymmenen vuotta.
|
Free Software Foundationin perustajan Richard Stallmanin mukaan
yksityisen kopioinnin kieltämisestä on enemmän haittaa kuin
hyötyä. Kuva: Nicolas Darnis |
Stallman jakaa teokset kolmeen luokkaan. Tietokoneohjelmat, oppikirjat ja muut hakuteokset ovat funktionaalisia, ja niistä pitää kopioinnin lisäksi olla sallittua julkaista muutettuja versioita. Mielipidettä ilmaisevien teoksien kuten esseiden levitys muuttamattomina riittää. Esteettisten teoksien kuten romaanien, runojen, taulujen ja musiikin kohdalla tilanne on hankalampi. Toisaalta ne ovat nimeomaan muuttamattomina tekijöidensä luomuksia ja toisaalta joku muu voi tuottaa uutta taidetta muokkaamalla niitä.
Eniten keskustelua herätti ohjelmistojen patentoinnin salliva laki, jota EU:n käsittelee parhaillaan. Patentit nähtiin uhkana vapaiden ohjelmistojen kehitykselle ja luovuudelle. Pienillä yrityksillä ja vapaaehtoisprojekteilla ei ole varaa ostaa oikeuksia patenttien haltijoilta tai puolustautua riitatapauksissa. Ehdotetun lain puolustajia ei kuitenkaan tuntunut olevan paikalla, joten väittelyä asiasta ei syntynyt.
Kehittäjille suunnatun osuuden lisäksi tapahtumaan kuului yleisölle suunnattuja esityksiä, jotka käsittelivät pääosin vapaiden ohjelmistojen mahdollisuuksia opetuskäytössä. Kysyntä osoittautui kovaksi, erityisesti vanhoista PC-laitteista kasattu verkko herätti kiinnostusta. Käytännönläheisiä koulutustilaisuuksia ohjelmien käyttöön järjestettiin lyhyellä varoitusajalla useita ylimääräisiä.
Paikallisten aktiivien kesken solmittiin kontakteja ja neuvoteltiin opettajien kipeästi kaipaaman lisäkoulutuksen järjestämisestä.
Ranskassa oman mausteensa soppaan tuo valtio, jonka tuoreimmat linjaukset suosivat vapaiden ohjelmien käyttöä kouluissa ja hallinnossa.
Kehitysmaissa tietokoneet ovat vielä suurimmalle osalle ihmisistä saavuttamattomissa. Vapaiden ohjelmistojen ilmaisuus ja toimivuus myös hiukan vanhemmissa laitteissa helpottavat verkkojen rakentamista. Libre Software Meeting:iin saapui kymmenisen edustajaa Afrikan eri maista tutustumaan vapaiden ohjelmistojen kehittäjiin.
Neuvottelujen tuloksena perustettiin Afrikan vapaiden ohjelmien käyttäjien järjestö, jonka tarkoituksena on edistää teknologista yhteistyötä Afrikan maiden välillä sekä solmia kontakteja ympäri maailman.
Ilmaisuuden lisäksi ohjelmien lähdekoodin avoimuus ja maailmanlaajuinen kehitysmalli avaa uusia mahdollisuuksia. "Kaikki ihmiset ympäri maailman voivat olla tekijöitä eivätkä vain kuluttajia", ABUL:n puheenjohtaja Pierre Jarillon maalaili.
Libre Software Meeting oli myös paikallisille poliitikoille mieluisa tilaisuus nostaa esille alueen teknologiaosaamista ennestään tunnetun viinikulttuurin rinnalla. Ensi kesänä tapahtuma järjestetään uudelleen samssa paikassa, sen jälkeen maata on tarkoitus vaihtaa vuosittain.
Lisätietoja
Tapahtuman kotisivut: http://lsm.abul.org
Matkaraportti: http://www.niksula.cs.hut.fi/~ateras/travel/lsm/
Viimeinen päivitys 28.11.2000.